Varastan tämän tekstisarjan idean röyhkeästi Skrubulta ja Rollelta, jotka ovat kirjoitelleet musiikista hiukan samaan tyyliin jo aikaisemmin. Tarkoitukseni on siis kirjoittaa tieteestä joka tiistai suhteellisen lyhyt ja tiivis postaus. Jatkan samaa rataa toistaiseksi, eli kyseessä on tämän blogin ensimmäinen säännöllisesti ilmestyvä tekstisarja.
Tekstien ei ole tarkoitus olla täydellisiä ja täsmällisiä kuvauksia jostakin tieteellisestä asiasta tai tutkimuksesta, vaan ajatuksenani on herättää uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan, sillä välinpitämättömyys tiedettä kohtaan on nähdäkseni lisääntynyt viime vuosina (voi olla myös, että olen väärässä). Pyrin liittämään jokaiseen tekstiin jonkin kevyen videonpätkän, mikäli löydän sopivan.
Mars on naapuriplaneettamme, joka on hyvin laajan tutkimuksen kohteena. Ihmiskunnan on jossain vaiheessa laajennettava elinaluettaan, ja Mars on loogisin vaihtoehto sillä saralla. Venäjällä päättyi juuri 520 päivää kestänyt simulaatio Mars-lennosta.
Ensimmäinen luotain, Viking, laskeutui Marsin pinnalle vuonna 1976. Sen jälkeen sinne on yritetty lähettää myös useita muita laskeutujia, mutta ainoat suunnitelmien mukaan toimineet laskeutujat ovat olleet Spirit (2004), Opportunity (2004) ja Phoenix (2008).
NASA laukaisi viime lauantaina henkilöauton kokoisen laskeutujan, Curiosityn, kohti Marsia. Sen on tarkoitus laskeutua Marsiin ensi vuonna. Ilmatieteen laitos on toimittanut mittalaitteita sekä Curiosityyn että Phoenixiin.
Oh, kiitos maininnasta! Erittäin kiinnostavaa, tulen seuraamaan tiiviisti näitä! :-)
Ole hyvä, ja kiva että kiinnostaa :)
Eikö finskitekniikkaa ole siinä Curiosityssä vain 15 gramman verran? Ei ole kauheasti ylvästelemisen aihetta... Suomella voisi olla kykyä suuremmankin luokan toimintaan jos vain tahtoa löytyisi. Luin jostain Ilmatieteenlaitoksen tai muun sellaisen tahon (liekö edes ollut suomalaisten) suunnitelmasta laukaista Marsiin säähavaintojärjestelmä, joka käsittäisi useita pienikokoisia tötteröitä. Niitä tötsiä tiputettaisiin eri puolille Marsia ja siten saataisiin ainekset laajaan havainnointiverkostoon.
Sehän on vain parempi, että ne instrumentit on saatu noinkin pieneen tilaan: jokaisen gramman lähettäminen Marsiin asti maksaa todella paljon. Suomessa olisi ehdottomasti osaamista paljon muuhunkin, mutta kyse taitaa olla rahasta. Kannattaa lukea tätä blogia: blogit.kassiopeia.net/avaruusinsinoori/?p=337
Tuosta säähavaintojärjestelmästä en ole kuullutkaan, täytyy katsoa jos löydän jotain :)
